Ristiäiset
Oletko sinä tai läheisesi uuden elämän äärellä? Onnea, vauva on syntynyt! Lapsen syntymää kannattaa juhlia.
Kastejuhlassa pienokainen toivotetaan tervetulleeksi sukuun ja ystäväpiiriin. Jumala kutsuu hänet nimeltä omaksi lapsekseen ja oman perheensä, kristillisen seurakunnan, jäseneksi.
Kasteessa lapsi saa kummit aikuisiksi ystäviksi ja tukijoiksi. Kummin tehtävä on rukoilla kummilapsensa puolesta.
Miksi ristiäiset?
Kaste on paras lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen. Kasteessa lapsi saa Jumalan rakkauden omakseen koko elämänsä ajaksi. Kasteen kautta tullaan kristillisen seurakunnan jäseneksi. Jeesus on itse asettanut pyhän kasteen.
Kasteessa lapsen perhe ja läheiset kokoontuvat kiittämään elämän ihmeestä ja rukoilemaan uuden pienokaisen puolesta. Elämänmatka on hyvä aloittaa Jumalan siunauksen suojassa.
Ristiäiset ovat suvun juhla jossa on mukana paljon perinteitä. Usein kastepuku ja kastemalja on kiertänyt suvussa. Myös niiden kautta halutaan kertoa uudelle pienokaiselle että ”sinä olet yksi meistä ja tervetullut”.
Juhlapäivä
Ristiäisjuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Se voidaan pitää kotona, mummolassa, kirkossa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa.
Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä.
Ristiäisten valmistelussa kannattaa huomioida omat voimavarat. Jos juhla järjestetään juhlatilassa, kotia ei tarvitse siivota juhlakuntoon. Tarjoilut voi myös tilata valmiina. Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan.
Kastepapin kanssa voitte suunnitella juhlan toiveittenne mukaiseksi. Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia.
Sopivan musiikin juhlaan saa valita itse. Kastetilaisuuden virsiin voi tutustua esimerkiksi Virsikirja.fi:n Ristiäiset-osiossa
Mistä asioista ristiäiset koostuvat?
Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Tässä kuitenkinkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten suunnittelua.
Ristiäispäivästä sopiminen
Kastepappi varataan oman seurakunnan seurakuntatoimistosta. Sastamalan seurakunnassa kasteet toimitetaan sunnuntaisin.
Digi- ja väestötietovirasto postittaa kotiin ”Lapsen tietojen ilmoittaminen” -lomakkeen. Tällä lomakkeella lapsen nimen ja kastetiedot viedään kirkon ja viranomaisten rekisteriin. Lomake kannattaa täyttää valmiiksi. Myös kummien tiedot on hyvä kysyä ja merkitä valmiiksi lomakkeeseen. Kastetilaisuuden jälkeen pappi toimittaa lomakkeen seurakuntatoimistoon rekisteröintiä varten.
Jos laste ei ole kastettu kolmen kuukauden ikään mennessä tulee vanhempien itse ilmoittaa vauvan nimi Digi- ja väestötietovirastoon.
Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Papin tapaamien
Ennen ristiäisiä pappi ottaa yhteyttä ja sopii tapaamisen perheen kanssa. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella etänä esimerkiksi videopuhelun kautta. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.
Lapselle tarvitaan ainakin yksi kummi. Kummin täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon. Jos kirkkoon kuuluvia kummeja on vain yksi, tarvitaan lisäksi kasteen todistaja.
Vauvan nimi
Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.
Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelusta, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.
Jos lapselle halutaan antaa hyvin harvinainen tai uniikki nimi, kannattaa hyvissä ajoin ennen kastetilaisuutta ottaa yhteyttä seurakuntatoimistoon jotta voidaan tarkistaa onko nimi nimilain mukainen ja rekisteröitävissä.
Kastepuku
Kastetilaisuudessa lapsi on puettu valkoiseen kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Jos kastemekkoa ei ole, voi sen lainata seurakunnalta.
Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Lapsen voi pukea kastejuhlaan aivan tavallisiin, omiin vaatteisiin.
Kastepöytä
Kastepöytä on kastetilaisuuden alttari. Pöydälle asetetaan valkoinen liina, kastemalja, Raamattu ja kynttilä. Kastepöydälle kuuluu myös kukkia. Pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina.
Pappi tuo mukanaan kastekynttilän, pappi sytyttää sen kastamisen jälkeen. Kastekynttilä on vertauskuva Kristuksesta maailman valona.
Kummit
Kastettavalla pitää olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummina voi olla useammalle lapselle.
Kummi on lapselle tärkeä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta. Kummin hengellinen tehtävä on rukoilla kummilapsensa puolesta.
Ristiäisjuhla
Ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.
Ristiäiset alkavat usein virrellä tai jollain muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella. Sen jälkeen vanhemmat kertovat vauvan nimen tai pappi kertoo sen heidän puolestaan.
Ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös vain todeta asian vanhempien kanssa sovitulla tavalla. Pappi kysyy vanhemmilta ja kummeilta, haluavatko he kasvattaa lasta kristillisessä uskossa. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan ja kaikki rukoilevat lapsen puolesta.
Rukouksen jälkeen pappi pitää puheen. Pappi ottaa siihen mukaan asioita, joista on keskustellut vanhempien kanssa ennen kastetta.
Kasteen yhteydessä saatetaan lukea psalmi 139. Siinä muistutetaan, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas. Pienokainen on suuri ihme.
Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen on laitettu vettä ennen tilaisuutta. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi kaataa vettä vauvan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Tämän jälkeen pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.
Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan yhdessä ja lauletaan usein vielä virsi.
Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.
Monissa kirkoissa on kastepuu, johon ripustetaan lapsen nimi, jos vanhemmat haluavat.
Kaste kaikenikäisille
Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.
Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.
Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
