Siirry sisältöön

Tyrvään kirkko

Tyrvään kirkko kesällä

Kirkkokatu 1a, 38200 Sastamala

Avoinna sopimuksen mukaan. Kesäaikaan 1.6.-15.8. avoinna ma-pe klo 9-15, jolloin kirkkoon voi tutustua omatoimisesti.

Max 890 henkilöä

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys
  • Induktiosilmukka
  • Pysäköintipaikka liikuntaesteisille
Tilan varustelu
  • Kastemalja
  • Piano/flyygeli
  • Striimauslaitteet tapahtumille
  • Äänentoistolaite
Varaus ja tiedustelut

Tilavuokrat löytyvät hinnastosta.

Kiikka
Aamurukouspiiri
Yksityinen tila
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon piktogrammi
Sastamalan seurakunta, Suodenniemi
Suodenniemen perhekerho
Suodenniemen Seurakulma
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon piktogrammi
Karkku, Sastamalan seurakunta
Karkun perhekerho
Karkun seurakuntatalo
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon piktogrammi

Kirkon historiaa

Sastamalan pääkirkon on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti P.J.Gylich, joka tavoitteli valoisaa, avaraa, ilmavaa, evankeliumin anteeksiantamusta ja toivoa kuvaavaa kirkkoa. Kun Tyrvään kirkko 1855 valmistui, seurakunta lakkasi käyttämästä Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoa, joka jäi ylhäiseen yksinäisyyteensä Kallialan kylään.

Punatiilinen Tyrvään kirkko, Vammaskosken sillan pielessä, oli aikanaan Suomen ensimmäinen kaksitorninen kirkko. Vieläkään niitä ei ole kuin kaksi, toinen on Johanneksenkirkko Helsingissä.

Hovimaalari R.W. Ekman on maalannut Tyrvään kirkon kolme alttaritaulua: Ristiinnaulitseminen, Kirkastuminen ja Ylösnousemus, ne ovat vuodelta 1866. Kuorissa on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta.

Tyrvään kirkko peruskorjattiin viimeksi 1980-luvun alussa. Pian sen jälkeen kirkkosalissa syttyi uhkaava tulipalo, ja korjaustyö jouduttiin toistamaan. Nykyisellään kirkon sisätila on lähellä alkuperäistä asua.

Paikkakuntalaisten komeilunhaluisesta asenteesta on syntynyt sutkautus ”kehhuu ku tyrvääläinen kirkkoonsa”. Pyhää Olavia on suitsutettu 2000-luvulla, mutta sananparsi oli yhtä totta 1800-luvulla. Tyrvään kirkon kaltaisen, melkein tuhatpaikkaisen monumentin rakentaminen pieneen maalaispitäjään oli tuohon aikaan melkoinen saavutus ja suoritus. Se kertoo omaa kieltään kirkollisen perinteen vahvuudesta seudun ihmisten sydämessä.

Teksti: Pirjo Silveri